Ahmed ja Roman koneistamossa.

Työtä tekemällä koneet ja kieli tutuiksi

Roman ja Ahmed suorittavat tuotantotekniikan ammattitutkintoa TITRYssä oppisopimuksella.

Kaksivuotisen koulutuksen mahdollistaa Antti ja Airi Soljan säätiö.

Roman.

Venäjältä kotoisin olevalla Romanilla on taustallaan työura insinöörinä, joten koneistamossa vaadittava ohjelmointi on hänelle ennestään tuttua. AutoCADin lisäksi hän on opiskellut nyt myös MasterCAM-ohjelmiston käyttöä.

Oppisopimusta TITRYssä Romanilla on takana viisi kuukautta. Tuona aikana hän on ehtinyt tutustua erilaisiin työstökoneisiin:

”Aloitin sorvilla ja nyt käytän jyrsintä. Se on ollut mielenkiintoista!”

Metalliala ja käsillä tekeminen tuntuu miellyttävän miestä kovasti:

”Olen tehnyt Venäjällä seitsemän vuotta toimistotöitä tietokoneen ääressä ja se oli todella tylsää tähän verrattuna!”

Ahmed on kotoisin Irakista, jossa hän työskenteli hitsaajana ja sotilaspoliisina. TITRYssä hän oli ensin 5 kuukautta harjoittelussa ja kesätöissä ennen siirtymistä oppisopimukselle, jota on nyt takana kaksi kuukautta. Työ on vastannut miehen odotuksia ja tavoite koulutusjaksolle on selkeä:

”Haluan oppia mahdollisimman paljon.”

Oppimaan pääseekin parhaiten itse tekemällä. Työnjohtaja antaa opiskelijoille työstettävän kappaleen mitat ohjelmoitavaksi koneeseen ja tarkistaa vielä, että ohjelmointi on tehty oikein.

”Sitten käytän konetta. Välillä teen muitakin töitä, kuten kappaleiden hiontaa”, Ahmed kertoo.

Ahmed.

Sekä Ahmed että Roman sanovat päässeensä hyvin sisään TITRYn työyhteisöön:

”Porukka on tosi kiva ja meidät on otettu hyvin vastaan. Täällä kaikki juttelevat kaikille, ollaan heti kavereita.”

Molemmilta miehiltä tuntuukin suomen kieli sujuvan hyvin. Ahmed kertoo opiskelleensa suomea kolme vuotta ennen taloon tuloa ja iloitsevansa siitä, että kieltä pääsee töissä aktiivisesti käyttämään. ”Eräs alalla työskennellyt ystäväni on opettanut minulle paljon ammattisanastoa, mistä on ollut kyllä apua.”

Myös Roman kiittää mahdollisuutta käyttää suomen kieltä töissä päivittäin:

”Maanantaisin tosin joskus kestää hetken päästä suomen kielen rytmiin mukaan, kun on viikonlopun ollut perheen kanssa.”

Tuotantotekniikan ammattitutkinto, Koneistuksen osaamisala

  • Tutkinnon suorittanut osaa työskennellä itsenäisesti koneistusalan valmistustyötehtävissä.
  • Hän voi toimia CNC-koneistajana, valumallinvalmistajana tai työvälinevalmistajana konepajaympäristössä.
  • Hän osaa ohjelmoida ja valmistaa
    CNC-koneilla tarkkoja ja monipuolisia konepajapiirustusten mukaisia kappaleita hyödyntäen 3D CAM -ohjelmistoa.

Lähde: https://eperusteet.opintopolku.fi/

Continue Reading

Pakkaamon tiimiesimies Tiina Walden.

Painoalalta pakkaamoon

Pakkaamon uusi tiimiesimies Tiina Walden on paljasjalkainen tamperelainen, jolla on monipuolinen työtausta painoalalla. Tiina kertoo päätyneensä insinööriksi ”pitkän kaavan mukaan”. Ensin hän suoritti lukion, sitten graafisen alan opinnot ammattikoulussa, minkä jälkeen hän ehti työskennellä jonkin aikaa painotaloissa muun muassa peistarina ja filmiasemoijana ennen hakeutumistaan painoteknologian insinöörikoulutukseen.

Yli 25 kirjapainomaailmassa vietetyn vuoden aikana Tiina ehti nähdä alan kehityskulun offsetpainosta digipainoon ja käsin tekemisestä yhä kasvavaan digitalisaatioon. Tiinan työnkuva koostui etenkin myynnistä, asiakaspalvelusta ja tarjouslaskennasta. Myynti ei kuitenkaan tuntunut missään vaiheessa omalta jutulta:

”En ole myyjä. Tekeminen ja työn ääressä oleminen on enemmän minua. Olen sellainen teknisten asioitten ihminen.”

Uuden äärellä

Kun alan vaihto tuli ajankohtaiseksi, Tiina haki uralleen uutta suuntaa toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen valmentavasta Lean-asiantuntijakoulutuksesta. Lean-ajattelussa kehitystyötä tehdään jatkuvasti osana toimintaa ja tavoitteena on prosessien hiominen mahdollisimman sujuviksi ja hukan poistaminen.

Tätä osaamista Tiina pääsee soveltamaan nyt käytännössä TITRYn pakkaamossa. Ensivaikutelma uudesta työpaikasta on ollut virkistävä.

”Työ TITRYssä on hyvin erilaista kuin mitä olen ennen tehnyt”, Tiina kertoo.

Esimerkiksi verkkokaupan lähetyspalvelu on kokonaan oma maailmansa, joka on Tiinalle täysin uutta:

”Se on todella mielenkiintoista ja sitä on kiva tehdä!”

Sisäistettävää on luonnollisesti vielä paljon ja oma rooli muotoutuu ajan mittaan. Edellisestä työnjohtokokemuksesta Tiinalla on aikaa, mutta tavoitteena on löytää pakkaamon porukan kanssa hyvä yhdessä tekemisen malli, jotta töihin on kaikkien mukava tulla.

Tärkeää työtä ihanien ihmisten kanssa

TITRYn rooli vaikeammin työllistettävien työllistäjänä oli yksi tekijä, joka houkutti Tiinan taloon:

”Täällä tehdään arvokasta työtä. On hienoa, että täällä jokainen voi löytää oman paikkansa ja sen oman tekemisen kipinän.”

Uuteen työhön sopeutumisessa Tiinalle on ollut iso apu siitä, että työtoverit tarjoavat auliisti apua ja vastaavat mielellään, jos on kysyttävää.

”Tämä on lämminhenkinen paikka ja ihmiset ovat sympaattisia. Heidän kanssaan on ihana tehdä työtä”, Tiina kehuu.

Continue Reading

Charles Imade ja Marko Leppänen työskentelevät TITRYn koneistamossa.

Markon johdolla kohti uutta koneistamoa

TITRYn koneistamossa vaihtui johto viime keväänä, kun pitkäaikainen työnjohtaja Timo Tarkki jäi pois työelämästä. Sittemmin koneistamon päällikön tehtävässä on toiminut Marko Leppänen.

Metallialalle Marko päätyi nuorena miehenä oikeastaan vahingossa:

– Olin nuori kapinallinen enkä hakenut peruskoulun jälkeen mihinkään. Kesällä tulin sitten katumapäälle, soitin ammattikoulun rehtorille ja kysyin mitä tehdään.

Rehtorin terveiset olivat, että todistuksellaan Marko olisi ajoissa hakemalla päässyt minne vain, mutta nyt oli vapaana paikkoja ainoastaan asentaja-koneistajan koulutuksessa Ylöjärvellä. Niin tuleva ala oli valittu. Ammattikoulun jälkeen mies jatkoi Tampellan konepajakouluun ja siitä työelämään.

Työuran alkua jarrutti lama, joka vei joksikin aikaa alan työt Pirkanmaalta. 1990-luvun puolivälistä eteenpäin Markolle on kuitenkin alan töitä riittänyt, ja työn ohessa hän on opiskellut edelleen insinööriksi.

Nyt kun työvuosia on takana jo enemmän, alkujaan sattumalta valikoitunut metalliala tuntuu omalta. Toisenlaista itseään Marko toteuttaa harrastusten kautta, joista rakkain on kirjoittaminen:

– Jos vaikka jonain päivänä olisi koossa tarpeeksi materiaalia omaan stand up -keikkaan!

Raakaa työtä hyvässä seurassa

Päällikön pesti TITRYn koneistamossa on ollut juuri sitä mitä Marko ennen taloon tuloaan oli odottanutkin – tavallista, raakaa työtä.

– Arkityö on täällä samanlaista kuin muuallakin – hallitaan materiaaleja ja vedetään työtä. Ihmisillä on toki omat rajansa ja ne täytyy huomioida, mutta se on totta kaikissa työyhteisöissä.

Yhdessä asiassa titryläiset kuitenkin erottuvat edukseen. Porukan motivaatio ja sitoutuneisuus työhön ovat tehneet Markoon vaikutuksen:

– Täällä porukka tuntuu olevan motivoituneempaa kuin teknologiateollisuudessa keskimäärin, mikä on ollut aika jännä huomata.

Uusi TITRY, uudet palvelut

Ensi vuonna koko TITRYn muuttaessa uusiin toimitiloihin otetaan Markon johdolla käyttöön uusi koneistamo, mikä tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia. Prosessi on toki vielä kesken, mutta muutoksia työtapoihin on luvassa. Tarkoituksena on karsia pois sellaista, mitä ei ole enää järkevää TITRYssä tehdä, ja tarjota laajempaa palvelua toisaalla:

– Tavoitteena on korottaa tuotannon jalostusarvoa. Jatkossa ei tarjota pelkkiä komponentteja vaan myös vaikkapa kokonaisuuksia ja kokoonpanoa.

Robotin hankinta jyrsintä- ja sorvaussoluun TITRYyn on myös Markon haaveissa. Robotit tuovat kappaleiden työstämiseen entistä monipuolisempia mahdollisuuksia. Robottityön osaaminen on tärkeä taito tulevaisuuden koneistajille. Marko toivoisikin nykyistä tiiviimpää yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välille:

– Haluaisin, että opiskelijat voisivat tulla koulusta tänne meille katsomaan miten homma toimii oikeassa elämässä. Olisi hienoa saada tänne robottisolu, jolla opiskelijat voisivat käydä tekemässä töitä. Ja miksei jokin robotteja myyvä yritys voisi kouluttaa asiakkaitaankin meidän tiloissa?

Continue Reading

Mari, Katariina ja Kirsi.

Työkokeilu KIERTO-hankkeessa on paljon muutakin kuin työtä

TITRYn ompelimossa syksy 2020 vierähti uudenlaisissa merkeissä, kun takahuoneen valtasi joukko KIERTO-hankkeen työkokeilijoita. Kahdeksan viikon ajan ryhmä perehtyi kiertotalouteen, suunnitteli uusia tuotteita ylijäämä- ja poistomateriaaleista, vieraili tekstiilialan yrityksissä ja tutustui teollisuusompelimon työrytmiin. Tiiviissä ryhmässä tultiin nopeasti tutuiksi, ja vertaistukea ei tarvinnut hakea kaukaa.

– Tämä ryhmä oli tosi kiva. Siksi kyllä harmittaa, että työkokeilu loppui. Meillä oli hyviä keskusteluja, Mari Heiskanen kiittää tovereitaan.

Myös Katariina Kuusisto nautti ajatustenvaihdosta muiden kanssa:
– Ryhmässä on yhteiskunnallisesti hyvin tiedostavaa väkeä – minä jopa yllätyin siitä vähän.

Ompelimon vastaava työnjohtaja Eija Helin on hänkin syksyn ryhmään tyytyväinen:
– Se oli hyvä ryhmä. He keskustelivat ja kyselivät paljon, varsinkin jakson loppua kohti.

Monilla ryhmäläisistä oli rutkasti alan osaamista jo ennakkoon. Eija kertookin, että työkokeilijat pärjäsivät hyvin mukana TITRYn normaalissa sarjatuotannossa.

Uutta osaamista puolin ja toisin

Kiertotekstiilituotteet ovat TITRYn ompelimolle uusi aluevaltaus, ja on luonnollista, että ryhmän tullessa taloon opettelemista oli puolin ja toisin. Kaksi kuukautta oli monen työkokeilijan mielestä hieman lyhyt aika kaikkiin jakson tavoitteisiin nähden. Osa koki aluksi, että ohjelmassa ollut tuotesuunnitteluprojekti ei lähtenyt kunnolla käyntiin. Kun vauhtiin sitten päästiin, tunnelma muuttui:

– Jakson sisältö oli lopulta hyvin kattava. Parasta oli, kun sai käyttää omaa luovuutta tuotteiden suunnittelussa, Kirsi Vuohijoki kehuu.

Ryhmän apuna tuotteiden suunnittelussa läpi koko työkokeilun toimi artesaani ja yrittäjä Minna Ojanen.

– Saimme Minnalta todella kannustavaa palautetta ja hyviä vinkkejä, Mari kiittää.

Kirsi nostaa työkokeilun tärkeimpiin anteihin yritysvierailut, joiden aikana työkokeilijat pääsivät ompelukoneen ääreen ja jututtamaan yritysten ammattilaisia:
– Mitään sellaista ei koulussa ollut. Pääsimme näkemään, millaista työ oikeissa teollisuusompelimoissa on. Opin todella paljon ompelualan todellisuudesta.

– Ja sehän työkokeilussa juuri onkin ideana – päästä kokeilemaan sitä oikeaa työtä ja testaamaan omaa soveltuvuuttaan alalle, Katariina huomauttaa.

Vinkkejä yrittäjyyteen

TITRYssä haluttiin tarjota työkokeilijoille tietoa myös yrittäjyydestä työllistymisen väylänä. Eri vierailijoiden johdolla käytiin läpi yrittäjyyden eri muotoja, kuten kevytyrittäjyyttä, osuuskuntatoimintaa tai oman yrityksen rekisteröimistä.

Kirsi koki infot sangen hyödyllisiksi:
– Yrittäjyysinfot selkiyttivät sitä, mitkä vaihtoehdot itselle olisivat toimivia ja mitkä eivät.

Kirsi lähettää kiitokset myös vaatturi Anne Äikkäälle, joka vieraili TITRYssä kertomassa ryhmäläisille oman yrittäjyystarinansa:
– Oli hienoa, kun pääsi kysymään Annelta itseä askarruttaneita asioita. En tuntenut ennestään ketään alan yrittäjää, jolta olisin voinut noita asioita kysyä.

Mari, Katariina ja Kirsi.
Mari (vas.), Katariina ja Kirsi kehittivät työkokeilun aikana uusia tuotteita poistotekstiileistä.

TITRYn lailla KIERTO-hankkeen osatoteuttajina toimivat Ekokumppanit ja Nextiili-paja saavat työkokeilijoilta myös positiivista palautetta. Vaikka kiertotalous olikin useimmille tuttu juttu kuluttajan näkökulmasta, Ekokumppaneiden valmennuksissa ymmärrys laajeni myös yritysten ja yhteiskunnan tasolle. Nextiili-pajalla työkokeilijat saivat hyvän kuva materiaalien lajittelusta ja siitä millaista kierrätysmateriaalia on saatavilla.

Uusien haasteiden edessä

Työkokeilun aikana kohdattiin konkreettisesti myös kiertotekstiilituotannon hankala puoli. Jotta tuotetta voidaan valmistaa teollisesti sarjatyönä, on ensin varmistettava tasalaatuisen raaka-aineen säännöllinen saatavuus. Materiaalin käsittelyyn uusiokäyttöä varten liittyy usein paljon aikaa vieviä työvaiheita.

– Kierrätystuotteiden teollinen valmistaminen on iso haaste, Mari muistuttaa.

TITRYn toimitusjohtaja Jaana Jääheimo on valmis vastaamaan haasteeseen:
– Kierrätystekstiileillä ja niiden hyödynnettävyydellä raaka-aineena on mahtava tulevaisuuspotentiaali, myös työllisyyden näkökulmasta. Huomioimme tämän ompelimomme tulevaisuudensuunnitelmissa. Isossa kuvassa tavoitteemme on tuoda tekstiilialaa isosti takaisin Tampereelle!

Kahden kuukauden työkokeilun jälkeen ryhmäläiset jatkavat matkaa kuka minnekin. Katariina tosin jää vielä hetkeksi TITRYyn, jotta pääsee tekemään lisää ompelimon normaalia, tuotannollista sarjatyötä:
– Tämä on kiva paikka. Työrytmi on sopiva – ei liian hektinen. Täällä ehtii hyvin opetella eri koneiden käyttöä.

Vaikka kiinteäksi hioutunut porukka onkin vähän haikeaa jättää taakse, ryhmäläiset vaikuttavat kokemaansa tyytyväisiltä:
– Omat tavoitteet ovat nyt vähän kirkkaammat kuin pari kuukautta sitten, Mari arvioi.

Kirsi on samaa mieltä:
– On tämä antanut tosi paljon.

KIERTO-hanke jatkuu, ja seuraava ryhmä työkokeilijoita aloittaa TITRYssä keväällä. Haku kevään ryhmään on jo käynnissä. Eija Helin odottaa seuraavan ryhmän alkua innokkaana:
– On mielenkiintoista nähdä, millainen ryhmä tällä kertaa tulee ja mitä saamme yhdessä aikaan!

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä:

Eija Helin
eija.helin@titry.com
p. 045 2688 205

Continue Reading

Timo Tarkki.

Timo Tarkki hyvästeli koneistamon

Koneistamon vastaava työnjohtaja Timo Tarkki jäi huhtikuussa pois työelämästä 37 TITRYssä vietetyn työvuoden jälkeen. Metallialalle mies päätyi alun perin sattumalta. Timo kertoo todenneensa oppikoulussa kaverin kanssa, ettei lukeminen oikein maistunut, ja yhteistuumin päätettiin mennä ammattikouluun. Timo pyrki aluksi keittiölinjalle, mutta sinne häntä ei kelpuutettu:

– Siellä olisin ollut ainoa mies, niin eivät voineet kuulemma ottaa, Timo muistelee.

Niinpä suunta vaihtui asentaja-koneistajalinjalle Hämeenkyröön. Kaverin kanssa yhdessä sinne mentiin. Koulu meni hyvin ja sen päätteeksi kourassa oli hyvä todistus.

– Koulun paras! Vaikka yhtä hyvin olisin voinut tulla kokiksi.

Ammattikoulusta matka jatkui konepajakouluun ja teknilliseen kouluun sekä myöhemmin työn ohessa teknilliseen opistoon.

Aamulehdestä löytyi ilmoitus TITRYssä avoinna olevasta työpaikasta. Timo oli tuolloin 24-vuotias ja työkokemusta hänellä oli vielä niukasti. TITRYn hallituksessa sattui kuitenkin istumaan konepajakoulusta tuttu opettaja, joka tiesi, että nuorella miehellä oli lahjoja alalle. Timo uskoo, että työpaikka irtosi kyseisen opettajan suosituksella. Ammattitaito karttui sitten töitä tehden:

– Tässä sitä on sitten opittu, tekemällä.

Itsenäistä työtä hyvässä porukassa

TITRYssä Timo on viihtynyt hyvin. Hän on nauttinut siitä, että hänen tekemiseensä on luotettu ja hän on saanut tehdä työnsä itsenäisesti, niin kuin parhaaksi on nähnyt. Tärkeässä roolissa viihtymisessä on ollut myös koneistamon porukka ja sen avoin, toverillinen yhteishenki:

– Täällä on mukavaa sakkia. Heidän kanssa on ollut ilo tehdä töitä. Meillä on monesti ollut hauskaa, on saatu naureskella ja voitu puhua avoimesti siviiliasioista myös.

Työporukkaan on vuosien mittaan kuulunut paljon värikkäitä persoonia, joihin liittyy monta hyvää muistoa.

– Kerran oli yksi kaveri, joka oli jo jäänyt pois töistä – en muista miksi – ja tuli sitten kerran täällä käymään. Sinä aamuna oli hirmu kiire, joten käskin vetää haalarit päälle ja tulla hommiin. Meillä oli silloin talossa töissä sosiaalityöntekijä. Hän tuli vähän ajan päästä minulle sanomaan, että laitoit sitten miehen töihin! Ei hän ollut tullut töitä hakemaan vaan kavereita katsomaan…

Hyvällä mielellä tehdään enemmän töitä

Värikäs ja omanlaisensa työyhteisö on toki tarjonnut Timon työhön myös haasteita. Työnjohtaja on saanut kuunnella monenlaisia murheita. Joillakin työntekijöillä ei ole ollut ketään muutakaan, jolle uskoutua.

– Tämä on erityistyöpaikka – se erityisyys pitää ymmärtää. Vaikeita tilanteita tulee eteen väistämättä. Ihmisiä pitää kohdella tasa-arvoisesti ja ottaa huomioon jokaisen omassa elämässä olleet vaikeudet. Ei saa kohdella epäkunnioittavasti ketään.

Timo painottaakin, että kuulevana korvana oleminen on ollut tärkeä osa hänen työtään. Työntekijöiden hyvinvointi on tärkeää myös koko talon menestykselle:

– Hyvällä mielellä tehdään enemmän töitä kuin huonolla!

Vaikka työtovereita varmasti tuleekin ikävä, Timo Tarkki odottaa tulevia vuosia hyvillä mielin. Töitä on nyt tehty riittävästi, ja nyt on aika keskittyä muuhun. Suunnitelmissa on kohentaa espanjan kielen taitoja. Lisää olisi mukava oppia, jotta jatkossa voisi paeta Suomen pimeitä talvia Espanjan aurinkoon tai vielä kauemmaksikin. Sitä ennen on tarkoitus kohottaa vähän kuntoa ja remontoida omakotitalo myyntikuntoon.

– Ensi kesä menee siinä kyllä varmasti.

Marko Leppänen ja Timo Tarkki

Timo Tarkin tehtävässä jatkaa Marko Leppänen (vas.).

Koneistamon päällikkönä TITRYssä toimii vastedes Marko Leppänen.
Markon tavoitat sähköpostitse osoitteella marko.leppanen@titry.com ja puhelimitse numerosta 045 2688 202.

Teksti: Tarja Lindfors

Continue Reading

Saku ja Idris koneistamossa.

Tekemällä oppii parhaiten

Idris ja Saku ovat aloittaneet koneistajan oppisopimuskoulutuksen TITRYssä Antti ja Airi Soljan säätiön tuella huhtikuussa 2018.

– Tekemällä oppii. Oppisopimuskoulutuksessa parasta on, kun pääsee oikeisiin hommiin ja joka päivä oppii uutta. Minulle suomen kieli on vähän vaikeaa, ja siksikin on helpompi oppia käytännön työssä, Idris kertoo.

Saku on samaa mieltä:

– Kyllä tämmöisen työn oppii parhaiten tekemällä.

Saku valmistui lukiosta pari vuotta sitten. Hän ehti olla jonkin aikaa työttömänä, mutta pääsi sitten TITRYyn työkokeiluun.

– Täällä heräsi kiinnostus konealaan, ja kun kuulin tästä mahdollisuudesta, hain mukaan.

Molemmat nuoret kertovat viihtyvänsä TITRYssä hyvin.

– Työilmapiiri on hyvä, ja porukka on tiivis. Siihen tuntee kuuluvansa eri tavalla kuin jos olisi jossain isommassa yrityksessä töissä, Saku kehuu.

– On kiva, kun saa vielä tehdä töitä yhdessät oisen opiskelijan kanssa, Idris sanoo.

Koneistajan koulutus kestää kaksi vuotta. Miehillä on jo selvät suunnitelmat jatkon suhteen.

– Olisi hienoa päästä insinöörikoulutukseen, Idris suunnittelee.

Myös Sakun tavoitteena on ammattikorkeakoulu ja konetekniikan opinnot:

– Koneistajan tutkinnon myötä minulle tulee alasta hyvä käytännön kokemus, ja toisaalta ammattiatito, joka takaa minulle aina jotain töitä alalta.

Saku ja Idris

Koneistajan tutkinto antaa hyvän pohjan jatko-opinnoille

Continue Reading